Elämäntapaohjauksen onnistumisen edellytyksenä ovat mm. asiakkaan elämäntilanteen huomionti, aktiivinen/heijastava kuuntelu ja jatkuvuus. Jatkuvuuden toteutuminen on ongelma. Suurin osa terveyskeskuksen vastaanottojen toistuvista asiakkaista ovat niitä, joiden terveysongelmat johtuvat pitkälti elämäntapatekijöistä. Kuitenkaan terveyskeskuksiin ei ole resurssoitu tarpeeksi esimerkiksi ravitsemusterapeutteja, eikä elämäntapaohjauksen jatkuvuus voi näin ollen toteutua. Mitä hyötyä on yhdestä tai kahdestaan ohjauskerrasta?! Vaikka ihminen itse on vastuussa muutoksesta ja on muutoksen toteuttaja, hän tarvitsee ammattilaista muutosprosessin käynnistäjäksi, rohkaisijaksi ja tukijaksi.

Motivaatio on ehdoton ehto terveyskäyttäytymisen muutokseen, mutta siinäpä se onkin, että miten sen todellisen motivaation saisi toiselle syntymään! Riskikäyttäytyminen on hyvin tiukassa, vakava sairauskaan ei aina johda riskitekijästä luopumiseen. Esimerkiksi sydäninfarktin läpikäynyt saattaa heti toivuttuaan jatkaa tupakointia. Irma Nykänen valoitti motivoivaa haastattelua, jonka lähtökohtana on myös potilaan/asiakkaan näkeminen asiantuntijana:  oman elämänsä ja terveyskäyttäytymisensä asiantuntijana.  Motivoivan haastattelun periaatteita ovat empatian osoittaminen, nykytilan ja toivotun tilan oivaltaminen, vastarinnan myöntäminen ja minä pystyvyyden tukeminen. Tarkoitus on, että asiakas puhuu enemmän kuin ohjaaja!  Ohjattavan pitäisi muuttua tekijäksi ja Irma Nykänen kuvasikin elämäntapaohjausta "valmentajan" ja "valmennettavan" väliseksi suhteeksi. Tasapaino on säilytettävä tekijän pystyvyyden ja kykyjen välillä sekä tilanteen vaatimusten suhteen eri vaiheissa ohjausprosessia; liikaa vaatimalla asiakas voi kokea itsensä kykenemättömäksi ja toivottu muutos voi kaatua siihen.

Transteoreettista muutosvaihemallia on käytetty onnistuneesti mm. tupakoinnin lopettamisessa, painon pudottamisessa, ruokavalion muutosten ja liikunnan lisäämisen edistämisessä. Muutosprosessissa voidaan erottaa viisi muutosvaihetta, jotka ovat esiharkinta, harkinta, valmistelu/suunnittelu, toiminta ja ylläpito. Tilapäiset repsahdukset ovat hyvin inhimillisiä ja jos ihminen repsahduksen jälkeen palaa jälleen "oikeille raiteille", kyseessä ei ole epäonnistuminen. Oikeanlaisten neuvontamenetelmien tarjoamiseksi olisi tärkeää selvittää, millä muutoksen portaalla ihminen on menossa. Muutoksen onnistumisessa on merkittävä rooli yksilön sosiaalisella ympäristöllä ja sieltä tulevalta tuella/mitätöinnillä. Jos yksilön läheiset/tärkeät ihmiset eivät kannusta häntä muutokseen, tämän tapahtuminen on hyvin epätodennäköistä.

Sydän 2005 -tutkimuksessa löydettiin kuusi käyttäytymistyyppiä, joihin voi törmätä terveysneuvonnan parissa. Nämä käyttäytymistyypit ovat turhautunut, muutosyrittäjä, huoleton, tiedonhaluinen, kulinaristi ja epäuskoinen. En kannata streotypioiden luomista, mutta  näiden käyttäytymistyyppien tunnistaminen voi auttaa ko. yksilölle sopivan terveysneuvonnan löytämisessä. Ja tahtomattani jo löysin joitakin tuttujani/sukulaisiani näistä tyypeistä..